Helteinen Turku tarjoaa parastaan, eikä hektisen piazzan tunnelmasta ja hulmuavista kesähelmoista voisi heti uskoa, miten rankasti erikoinen korona-aika on meihin kaikkiin vaikuttanut. Epävarmuus ja stressi ovat olleet läsnä elämässämme entistä enemmän. Paahteinen alkukesän aurinko, kylmät mocktailit ja lempeä puheensorina saavat hetkeksi unohtamaan kaiken sen karun, mitä pandemia on tuonut mukanaan. Kuten usein suurista myllerryksistä, myös tästä ajasta, kärsii eniten mieli. Ruuhkautuneet mielenterveyspalvelut ovat tavallinen osa nykypäivän yhteiskuntaamme. Suurta huolta herättävät erityisesti nuoret, jotka voivat ehkä huonommin, kuin koskaan.
Yksi rennon kesäisesti pukeutuneista, sähköskootterilla pyyhältävistä kaupunkilaisista on Anna-Maija Sormunen, Turun nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Hän, jos joku tietää, miten hauras on nuoren ihmisen mieli. “Pienelläkin tärkeässä taitoskohdassa tapahtuneella asialla voi olla iso vaikutus nuoren elämässä”. Koronavuoden taittuessa toiseen, mielenterveysongelmat ovat iskeneet nuoriin hyökyaallon lailla. “Aika harva nuori oli vielä viime vuonna koronatilanteesta huolissaan, nyt se näkyy väsymyksenä ja kuormituksena”, Anna-Maija kertoo.
Anna-Maija tunnistaa kaksi korostunutta syytä nuorten oireilulle korona-aikana: etäopiskeluun siirtyminen ja elämän rajoittuminen kotiin on laittanut nuorten mielenterveyden koetukselle. Harrastukset ja muut sosiaaliset kontaktit ovat Anna-Maijan mukaan nuoruusiän kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. “Kaverisuhteet ovat merkittävässä roolissa, jotta nuori pystyy itsenäistymään ja löytämään paikkansa myös kodin ulkopuolelta”.
Etäopiskelu horjuttaa nuorten mieltä, kun arjesta puuttuu tietty struktuuri. Arki saattaa olla Anna-Maijan sanoin “epämääräistä lillumista”. Vaaditaan itseohjautuvuutta, eikä tarjolla ole aina erillistä ohjausta tai mahdollisuutta kysymysten esittämiseen. Lisäksi sosiaalisen median houkutukset ja jatkuva informaatiotulva vaikeuttavat keskittymistä opiskeluun ja kuormittavat nuorten aivoja. Rajoittunut elämä on vaikuttanut nuoriin eri tavoin. Osalla nuorista on liian kovasta tahdista ja suorituskeskeisyydestä johtuva uupumisriski, kun taas toiset tarvitsevat tsemppaamista ja uskottelua pientenkin ponnistelujen eteen.
Usein nuoret, joita Anna-Maija työssään kohtaa, kärsivät yhden sijaan useasta ongelmasta. Voi olla, että jotain häiriötä ei olla alunperin tunnistettu, jolloin se on kerryttänyt lisää ongelmia. Korona-aika on monissa perheissä katkaissut kamelin selän. “On tyypillistä, että negatiiviset asiat kasaantuvat jollekin tietylle porukalle”, Anna-Maija sanoo. Erityisesti neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien nuorten hoitoon hakeutuminen on kasvanut räjähdysmäisesti, sillä he ovat jo lähtökohtaisesti alttiimpia kuormitukselle.
Nuoren tullessa hoitoon ei ole tarkoitus, eikä edes mahdollista selvittää kerralla kaikkia ongelmia, vaan päästä alkuun ja tehdä nuoren arjesta mahdollisimman vähän kuormittavaa. On tärkeää, että nuoren oma näkemys tilanteesta tulee esille. Joskus nuorelle voi olla helpointa avautua jonkin järjestön kautta tarjoamalle tukihenkilölle. Anna-Maijan mukaan Turun psykiatrisella osastolla tehdään paljon töitä sen eteen, että nuorelle löytyisi sopiva koulumuoto sekä muut työkalut mahdollisimman tasapainoiseen arkeen. Jos nuori ei käy koulua lainkaan, jää häneltä usein puuttumaan vuorokausirytmi, tavoitteellisuus ja tärkeät ihmissuhteet.
Anna-Maijan mielestä tärkeintä mielenterveystyötä on ongelmien paras mahdollinen ennaltaehkäiseminen. Hän korostaa erityisesti koulumaailman tärkeyttä nuorten elämässä. Hyvin pelaava kouluterveydenhuolto, perheiden tukeminen sekä matala kynnys avun hakemiseen auttavat mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi nuoria tulee rohkaista ja kannustaa löytämään oma potentiaalinsa. Itsensä löytäminen ja riittäväksi tunteminen voi olla hankalaa lukuisten vaihtoehtojen keskellä. “Onhan se nyt mahdotonta tietää, mitä haluaa, kun jätskikioskilla onkin nykyään 15 jäätelön sijaan 150 eri jäätelöä”, Anna-Maija naurahtaa. Usein juuri ne yksinkertaisimmat asiat, kuten tutut rutiinit, rajat ja rakkaus sekä luotettavat aikuiset luovat nuorille turvaa ja tukevat heidän mielenterveyttään.
“Kaikesta huolimatta näen kauneutta ja potentiaalia näissä nuoruus ikäisissä”, kuvailee Anna-Maija lempein silmin. Siinä missä, toiset ovat kamppailleet etäopiskeluhaasteiden kanssa, on osa päässyt eroon sosiaalisesta ahdistuksestaan ja suorastaan loistanut tietokoneruudun takaa. Yksi asia korona-ajan nuoria kuitenkin yhdistää: tunne jonkin suuremman selättämisestä. “Ajattelen, että ehkä näistä nuorista voi tulla hyvinkin oivaltavia ja viisaita, koska he ovat nähneet niin monenlaista. Nykynuoret hakevat rehellisyyttä ja aitoutta ja ovat kyllästyneitä aikuisten hölynpölyyn”, Anna-Maija toteaa ylpeyttä huokuen.
HOHDE haluaa olla mukana edistämässä nuorten mielenterveystyötä, sillä hyvinvointi, terveys ja oikeudenmukaisuus ovat meille ensisijaisen tärkeitä arvoja. Saimme kunnian osallistua Tyksin Nuorisopsykiatrian osaston tukemiseen 5000 euron lahjoituksella.